Kehitysvammaisten työllistämiseen liittyviä myyttejä

Väylä täytti syyskuussa 2021 viisi vuotta ja käynnistimme sen kunniaksi Myyteistä muutokseen -juttusarjan! Jutuissa käsitellään aina joku kehitysvammaisten työllistämiseen liittyvä myytti, jonka kumoaa tai vahvistaa alan asiantuntija. 

Kehitysvammaisten työllistäminen nähdään yhteiskunnassamme edelleen hyvin marginaalisena. Myös asianmukaista tietoa aiheesta on vaikea löytää virheellisten ja ennakkoluuloihin perustuvien väitteiden joukosta. Tähän haluamme tehdä muutoksen.

Myytti numero 8: Kehitysvammaiset ihmiset eivät kaipaa työstään palkkaa.

"Kuulostaako tutulta?

Usein ajatellaan että kehitysvammaiset ihmiset eivät halua tai tarvitse palkkaa työstään. Syynä tähän ajatellaan olevan se että heillä on työkyvyttömyyseläke ja mahdollisesti asumisen tukia. Tästä voi saada sellaisen kuvan että tuet riittävät elämiseen, eivätkä monet kehitysvammaiset ihmiset näin itsekään välttämättä osaa vaatia oikeaa palkkaa tai tunne oikeuksiaan työelämässä.

Kehitysvammaisilla ihmisillä on samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä. Heillä on oikeus saada palkkaa tekemästään työstä ja osallistua yhteiskuntaan veronmaksajina. Kyse on yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Työkyvyttömyyseläke ei määritä minkälainen ihmisen kykyjä. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi tienata tulorajojen mukaisesti, tai sen voi tarvittaessa laittaa lepäämään.

Mikään tuki ei ole työllistymisen este."

- Karoliina Olkkonen, kokemusasiantuntija, Väylä ry:n hallituksen varapuheenjohtaja / 29.11.2021

Karoliina Olkkonen

Myytti numero 7: Kehitysvammaiset saavat aina tekemästään työstä palkan.

"No eivät saa. Maamme noin 30.000 tuhannesta kehitysvammaisesta henkilöstä vain arviolta 500-600 on palkkatyössä. Työtoiminnassa, josta ei makseta palkkaa, on yli kymmenkertainen henkilömäärä joko työkeskuksissa tai avotyön puolella. Kehitysvammaliitto arvioi, että työllistyminen palkkatyöhön olisi sopivilla toimenpiteillä realistista 3.000 kehitysvammaiselle henkilölle."

- Jukka Lindberg, kehittämispäällikkö, Vates-säätiö / 15.11.2021

Jukka Lindberg

Myytti numero 6: Työnantajan eläkemaksut nousevat radikaalisti, jos osatyökykyinen työntekijä menettää työkykynsä kokonaan työsuhteen aikana

"Suomessa kehitysvammaiset ihmiset siirtyvät useimmiten suoraan koulusta Kelan myöntämälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos työnantaja palkkaa Kelan työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työskentelemään eläkkeen rinnalla, työsuhteesta karttuu normaalisti työeläkettä. Mikäli henkilö jää myöhemmin tästä työsuhteesta eli työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle, siitä syntyy eläkemenoa, joka perustuu mm. henkilön ikään ja palkkasummaan. Tilanteesta riippuen työnantajalle syntyy omavastuu myönnetystä eläkkeestä.

On kuitenkin tapauksia, joissa työnantajan maksut eivät nouse lainkaan. Esimerkki poikkeuksesta on työntekijä, joka jää työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle viiden vuoden sisällä todetusta vajaakuntoisuudesta. Eläkemeno ei tässä tapauksessa vaikuta työnantajan TyEL-vakuutusmaksuihin, kunhan työntekijä on rekisteröitynyt TE-keskuksen asiakastietojärjestelmään.

Työeläkeasioissa kannattaa aina olla yhteydessä työeläkevakuuttajaan asioiden selvittämiseksi. Osatyökyisten työntekijöiden työllistyminen on sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan etu."

- Minna Stenman, työkykypäällikkö, Veritas / 1.11.2021

Minna Stenman

Myytti numero 5: Kehitysvammaisten tekemästä työstä ei tarvitse maksaa palkkaa

“Kaikkien, jotka työskentelevät työn kaltaisissa olosuhteissa, pitää saada työntekijälle kuuluvat edut ja suoja. Kyse on palkan saamisesta, mutta myös laajemmin työoikeuksien toteutumisesta.

Kehitysvammaisuus ei voi olla perusteena sille, että työtä tehdään ilman lainsäädännön raameja. Tämä on valitettavasti tilanne useimmissa kunnissa, joissa palkaton työtoiminta on kehitysvammaisille ihmisille käytännössä ainoa vaihtoehto osallistua työelämään. Lopputulemana on, että monet kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät työn kaltaisissa olosuhteissa – jotkut vuosia tai jopa vuosikymmeniä – ilman työntekijän asemaa ja oikeuksia. Etenkin vallitsevasta avotyötoiminnan järjestelystä on luovuttava, kuten YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on tänä vuonna Suomelle huomauttanut.

Kehitysvammaisten ihmisten työtoimintaa koskeva lainsäädäntö ja käytännöt on uudistettava kokonaisvaltaisesti. Järjestelmällinen työoikeuksien loukkaaminen ei saa olla mahdollista.”

- Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö, Ihmisoikeusliitto / 18.10.2021

Heli Markkula

Myytti numero 4: Kehitysvammaisten työllistäminen on kallista (myös koska he rikkovat helposti asioita)

“Linnanmäellä työskentelee vuosittain noin 700 hupimestaria. Olemme usean vuoden ajan työllistäneet myös osatyökykyisiä työntekijöitä sali – ja terassisiistijän työtehtävään. Osatyökykyisiä on työllistynyt meillä myös siistijöiksi sekä laitetyöntekijöiksi.

Kuulostaa itselleni vieraalta ajatukselta, että kehitysvammaisten työllistäminen olisi erityisen kallista tai että he rikkovat helposti asioita – me emme ole tällaista kohdanneet. Linnanmäen arvoissa kiteytyy ajatus siitä, että työskentelemme asiakkaan iloksi ja luomme heille ainutlaatuisia elämyksiä ja kehitämme toimintaamme intohimoisesti. Näissä onnistuminen vaatii työyhteisöltä kokemuksen ymmärrystä asiakkaan näkökulmasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että työyhteisömme muodostuu ihmisistä, joilla on toisiaan täydentäviä vahvuuksia. Emme siis suinkaan lähde siitä ajatuksesta, että moninaisuus olisi vain yksilöllisten haasteiden huomiointia, vaan tarkastelemme moninaisuutta mieluummin vahvuuksista käsin ja luomme sitä kautta vahvaa organisaatiota.

Itse siis uskon, että moninainen työyhteisö mahdollistaa organisaatiolle kuin organisaatiolle ennemminkin juuri kehittymisen mahdollisuuksia. Moninaisuus ja erilaisuuden kohtaaminen ovat mielestäni myös luonnollinen osa ihmisen (työ)elämää, sillä jokainenhan meistä on jollain tavalla erilainen kuin toinen. Työyhteisön moninaisuus avartaa parhaimmillaan siinä työskentelevien yksilöiden maailmankatsomusta ja rikastuttaa koko työyhteisöä. Moninaista työyhteisöä kannattaakin tavoitella.”

- Elina Örthén, henkilöstöjohtaja, Lasten Päivän Säätiö/Linnanmäki / 27.9.2021

Elina Örthén

Myytti numero 3: Kehitysvammaiset eivät voi tehdä palkkatöitä, koska he saavat yhteiskunnalta tukia.

“Yhteiskunta ja sen sosiaaliturva tukee ihmistä tarpeen vaatiessa koko hänen elinkaarensa ajan, eli niin sanotusti vauvasta vaariin. Valtaosa ihmisistä saa jossain elämänsä vaiheessa jotain yhteiskunnan tukea, etuutta tai palvelua. Monet saavat useita tukia ja myös pitkäaikaisesti. Ensimmäinen henkilöä koskeva tuki on yleensä lapsilisä ja sen jälkeen tuet muuttuvat tarpeen ja elämäntilanteen mukana.

Tukien tai etuuksien saaminen ei tarkoita, etteikö niitä saavilla henkilöillä olisi yhdenvertaisia oikeuksia muiden ihmisten kanssa. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksenkin mukaan jokaisella on oikeus työhön. Tämä totta kai koskee myös kehitysvammaisia. Yhteiskunnan tukien tarkoitus ei ole evätä keneltäkään mahdollisuutta tai oikeutta työntekoon; tarkoitus on turvata toimeentulo silloin, kun työtä ei ole, sitä ei ole mahdollisuutta tehdä, tai esim. työkyky on heikentynyt. Tukien tai etuuksien saaminen ei siis ole este työnteolle. Toki työnteko ja tulojen saaminen saattavat vaikuttaa joidenkin etuuksien määrään, tai jos tuloja on paljon, joku etuus saattaa lakata kokonaan. Yhteiskunta haluaa tukea niiden henkilöiden työntekoa, joiden työ- tai toimintakyky on heikentynyt. Esimerkiksi yksi Kelan vammaisetuuksien tarkoituksista on tukea vammaisen tai pitkäaikaisen henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun.

Eli myytti on kumottu.”

- Pia Kankare, erikoissuunnittelija/êspecialplanerare, Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö, vammaisetuusryhmä ê FPA, juridiska enheten för förmånstjänster, gruppen för handikappförmåner / 20.9.2021

Pia Kankare

Myytti numero 2: Kehitysvammaisen työntekijän palkkaaminen on huonoa bisnestä.

“Ajatus kehitysvammaisista tai osatyökykyisistä ihmisistä tuottamattomina työntekijöinä on vanhentunut, ennakkoluuloinen ja yksinkertaisesti epätosi - totuus on hyvin usein juuri päinvastainen!

Jos mietitään hyvää bisnestä kannattavuuden näkökulmasta on osatyökykyisen työntekijän palkkaaminen loistava idea. Monella paikkakunnalla rekrytointiin saa asiantuntevaa apua työvalmentajilta joten juuri oikean henkilön löytyminen tiettyyn tehtävään on tavallista todennäköisempää - ja mikä parasta, työvalmentajan tuki perehdytykseen, työnohjaukseen ja työpanoksen optimointiin on saatavilla koko työsuhteen ajan. Tämän lisäksi valtio korvaa 30 - 50% palkkakuluista ja saatavilla on myös paikallisia kuntatukia ja työolosuhteiden järjestelytukea. Miinukselle on numeroiden ja tukimäärän suhteen miltei mahdotonta jäädä ja kaikki tavanomaiset rekrytoinnin riskit on minimoitu.

Jos taas ajatellaan hyvää bisnestä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja merkityksellisyyden näkökulmasta on osatyökykyisen työntekijän palkkaaminen myös loistava idea. Samalla kun saat yritykseesi tutkitusti motivoituneen, positiivisen ja työmoraaliltaan erinomaisen työntekijän asiantuntevalla tuella sekä minimoiduilla palkkakuluilla tarjoat myös yhdenvertaisen mahdollisuuden työhön, itsenäisyyteen ja unelmiin ihmiselle, joka on saattanut ennen joutua syrjityksi ja unohdetuksi. Voit muuttaa jonkun elämän sekä bisneksesi paremmaksi tekemällä rekrytointipäätöksen avoimella mielellä ja sydämellä.”

- Susanna Pykäläinen, yrittäjä, Omenasieppari Oy / 6.9.2021

Susanna Pykäläinen


Myytti numero 1: Kehitysvammaiset eivät osaa tehdä töitä

“Mitä on työ? Yksinkertaisimmillaan työ on jonkin tehtävän suorittamista. Tehtävä alkaa jostakin ja se päättyy johonkin, missä voidaan määritellä, että on tullut valmista. Toiset tehtävät tai työtehtävät vaativat enemmän aikaa ja pitkäjännitteisyyttä sekä keskittymistä kuin toiset, mutta yhtä lailla, työ on erilaisten tehtävien suorittamista.

Erilaisten tehtävien suorittaminen ihmisten elämässä alkaa jo hyvin varhaisessa lapsuudessa. Saamme ikään suhteutettuna sopivia tehtäviä, jotka suoritettuamme saamme haastavampia tehtäviä. Tehtäviä suoritettaessa opimme uusia taitoja. Jokainen ihminen, myös kehitysvammaiset, ovat koko elämänsä suorittaneet erilaisia tehtäviä varhaiskasvatuksessa, koulussa, opiskeluissa ja niihin kuuluvissa työharjoitteluissa. Koska työn tekeminen voidaan verrata erilaisten tehtävien määrätietoiseen suorittamiseen, voidaan tämän perusteella todeta, että kehitysvammaiset osaavat tehdä töitä ja työtehtäviä. He ovat harjoitelleet erilaisten tehtävien suorittamista niin kuin jokainen meistä. Uuden työn oppiminen on uuden tehtävän oppimista. Maailma on täynnä erilaisia töitä ja jokaisella meistä on erilaisia taitoja, joita voidaan hyödyntää työtehtävissä. Kaikkien ei tarvitse osata tehdä kaikkia tehtäviä, mutta jokaiselle löytyy työtehtäviä, joissa voi hyödyntää omia vahvuuksia. Vahvuudet tunnistamalla löydetään kaikille töitä. Näin ollen voimme murtaa myytin, että kehitysvammaiset eivät osaa tehdä töitä.”

- Riikka Ahonvala, puheenjohtaja, Väylä ry / 23.8.2021

Riikka Ahonvala
Ostoskorisi on tyhjä

Toimitusehdot

Nämä toimitusehdot ovat voimassa 12.5.2020 alkaen.

Verkkokauppa

Väylä ry
Maapallonkatu 3
02210 Espoo

050 321 2713
kauppa@vaylary.fi
www.vaylary.fi
2774082-6

Kauppa myy Suomessa käsityönä valmistettuja tuotteita yksityishenkilöille ja yrityksille. Tuotteiden hinnat sisältävät arvonlisäveron. Pidätämme oikeuden hintojen ja toimituskulujen muutoksiin. Jos olet kiinnostunut ostamaan verkkokaupan tuotteita jälleenmyyntiin, ota yhteyttä kauppa@vaylary.fi.

Tilaaminen

Tuotteet tilataan verkkokaupassa siirtämällä ne ostoskoriin ja maksamalla ostoskorin sisältö verkkomaksupalvelussa. Kaikki asiakastiedot käsitellään luottamuksellisesti. Tilauksen yhteydessä kysyttyjä yhteystietoja ei käytetä muuhun kuin tilauksen toimitukseen tai siinä ilmenevien epäselvyyksien selvittämiseen, ellei erikseen toisin mainita. Tilatessasi verkkokaupasta sinun edellytetään tutustuneen ja sitoutuneen kulloinkin voimassa oleviin toimitusehtoihin.

Maksaminen ja maksutavat

Tuotteet maksetaan ennen niiden lähettämistä. Maksunvälityspalvelun toteuttajana ja maksupalveluntarjoajana toimii Paytrail Oyj (2122839-7) yhteistyössä suomalaisten pankkien ja luottolaitosten kanssa. Paytrail Oyj näkyy maksun saajana tiliotteella tai korttilaskulla ja välittää maksun kauppiaalle. Paytrail Oyj:llä on maksulaitoksen toimilupa. Reklamaatiotapauksissa pyydämme ottamaan ensisijaisesti yhteyttä tuotteen toimittajaan.

Paytrail Oyj, y-tunnus: 2122839-7
Innova 2
Lutakonaukio 7
40100 Jyväskylä
www.paytrail.com

Tilaus- ja maksuvahvistus

Kun olemme vastaanottaneet tilauksesi, lähetämme sinulle välittömästi sähköpostilla tilausvahvistuksen, josta näkyvät tilaustietosi. Tarkasta aina tilausvahvistuksen sisältö. Jos sinulla on kysyttävää, ota heti yhteys asiakaspalveluumme. Säästä tilausvahvistus mikäli joudut ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun. Asioidessasi asiakaspalvelussa pidä aina mahdollinen asiakasnumerosi ja tilausnumerosi saatavilla. Tarkasta aina, että paketin sisältö täsmää tilausvahvistuksessa olevien tuotteiden kanssa.

Asiakaspalveluumme saat yhteyden seuraavilla tiedoilla:

Väylä ry
Maapallonkatu 3
02210 Espoo

050 321 2713
kauppa@vaylary.fi
www.vaylary.fi
2774082-6

Toimitustavat ja -kulut

Toimituskulut sisältävät posti- ja pakkauskulut. Esitämme ostoskorissa arvion tulevista toimituskuluista ensisijaisen käytössä olevan toimitustavan mukaan. Tarkat toimituskulut näet valittuasi tilaukselle haluamasi maksu- ja toimitustavat. Käytössä olevat toimitustavat riippuvat ostoskorin sisällöstä ja yhteispainosta. Voit valita kassalla käytössä olevista toimitustavoista sinulle parhaiten sopivan vaihtoehdon jonka yhteydessä tarkka toimituskulu on esitetty. 

Mikäli valitset toimitustavaksi noudon, voit tulla hakemaan tilauksesi toimitilastamme. Noudettavaa tilausta säilytetään kaksi viikkoa toimitusvahvistuksen lähettämisestä, jonka jälkeen noutamaton tilaus puretaan. Mikäli et pääsekään noutamaan tilaustasi, ota yhteyttä kauppa@vaylary.fi.

Lahjakortit toimitetaan PDF-muodossa sähköisesti, latauslinkki lahjakortteihin löytyy tilaus- ja toimitusvahvistussähköposteista. Lahjakortit ovat voimassa 1 vuoden.

Toimitusaika

Yleisimmät toimitusaikamme Suomeen ovat tilauksesta ja toimitustavasta riippuen 2-7 päivää. Korona-ajasta johtuen postin kulussa saattaa kuitenkin esiintyä viivästyksiä, joihin emme voi vaikuttaa. Verkkokaupasta johtuvat poikkeukset toimitusaika-arvioihin on kerrottu, jos ostoskorissa on varastosta loppuneita tuotteita ja ilmoitamme myös mahdollisista viivästyksistä välittömästi tilaamisen jälkeen. Tilaukset lähetetään toimistoltamme aina maanantaisin ja torstaisin.

Lahjakortit toimitetaan sähköisesti, linkki PDF-muotoiseen lahjakorttiin on löydettävissä tilaus- ja toimitusvahvistussähköposteista. Lahjakortit ovat voimassa 1 vuoden.

Emme vastaa ylivoimaisen esteen aiheuttamista viivästymisistä tai viivästysten aiheuttamista välillisistä haitoista. Verkkokauppa tiedottaa sivuillaan poikkeavista toimitusajoista.

Palautusehdot

Peruuttamisoikeus

Sinulla on oikeus peruuttaa tilaus 14 päivän kuluessa syytä ilmoittamatta. Peruuttamisen määräaika päättyy 14 päivän kuluttua siitä, kun viimeinen tavaraerä on vastaanotettu tai ladattavien tuotteiden kohdalla tilauksen vastaanottohetkestä. Palautettavien tuotteiden tulee olla käyttämättömiä ja hygieniatuotteita, kuten kasvomaskeja ei voi palauttaa.

Peruuttamisoikeuden käyttämiseksi sinun on ilmoitettava meille päätöksestäsi peruuttaa tilaus yksiselitteisesti ja kirjallisesti (esimerkiksi sähköpostilla tai kirjeitse). Voit käyttää myös tulostettavaa palautuslomakettamme, mutta sen käyttö ei ole pakollista.

Peruuttamisen määräajan noudattamiseksi riittää, että lähetät ilmoituksen peruuttamisoikeuden käytöstä ennen peruuttamisajan päättymistä.

Peruuttamisen vaikutukset

Jos peruutat tilauksen ja kyseessä on reklamaatio, palautamme sinulle kaikki saamamme suoritukset, myös toimituskustannukset (paitsi lisäkustannukset siitä, jos olet valinnut tarjoamastamme edullisimmasta vakiotoimitustavasta poikkeavan toimitustavan), viivytyksettä saatuamme palautetut tuotteet takaisin. Mikäli kyseessä ei ole reklamaatio, vaan pelkkä palautus, palautamme suorituksesi, mutta emme toimituskuluja. Suoritamme palautuksen sillä maksutavalla, jota olet käyttänyt alkuperäisessä liiketoimessa, ellet ole nimenomaisesti suostunut muuhun, ja joka tapauksessa siten, että sinulle ei aiheudu suoritusten palauttamisesta kustannuksia.

Sinun on lähetettävä tavarat takaisin viivytyksettä ja viimeistään 14 päivän kuluttua peruuttamisilmoituksen tekemisestä. Määräaikaa on noudatettu, jos lähetät tavarat takaisin ennen kyseisen 14 päivän määräajan päättymistä.

Olet vastuussa vain sellaisesta tavaroiden arvon alentumisesta, joka on seurausta muusta kuin tavaroiden luonteen, ominaisuuksien ja toimivuuden toteamiseksi tarvittavasta käsittelystä.

Lunastamaton tai noutamaton paketti

Lunastamatta tai noutamatta jättäminen ei ole sama asia kuin palautus tai peruutus. Lunastamatta jätetystä paketista, josta ei ole tehty erillistä peruutusilmoitusta, perimme toimituskustannukset.

Ongelmatilanteet

Mikäli tuote on kadonnut tai vioittunut kuljetuksen aikana tai se ei muuten vastaa tilaustasi, tulee sinun ilmoittaa virheestä viimeistään 14 päivän kuluessa kirjallisesti Peruutusoikeus ja palautusehdot -kohdassa mainittuun osoitteeseen tai soittamalla yhteystiedoissa mainittuun puhelinnumeroon. Jos paketti on selvästi vaurioitunut kuljetuksessa, sinun täytyy tehdä välittömästi asiasta reklamaatio valitsemasi toimitustavan kuljetusyhtiölle.